Työssäoppimisjaksot: Teak & Yle

Viime syksynä suoritimme kaksi työssäoppimisjaksoa, kumpikin 8 viikkoa. Minä olin ensimmäisen jakson Teatterikorkeakoulussa ja toisen Yleisradiolla Pasilassa. En olisi voinut hakea parempia paikkoja! Kummassakin pääsin tekemään oikeaa työtä ja  opin valtavasti uutta alasta ja kaikesta siihen liittyvästä. Tässä vähän kuvamateriaalia kummastakin.

Teak

Rotta:
Ensimmäisenä työnäni tein tekorotan, jonka tarkoitus oli olla mahdollisimman aidon oloinen ja tuntuinen. Huomiota piti siis kiinnittää erityisesti oikeisiin painipisteisiin, jotta rotta retkahtaa aidosti kun sen ottaa käteen.

Rottaa tekiessä pääsin kaavoittamaan, mitä olin aina arastellut. Eihän se lopulta niin vaikeaa
ollutkaan.

Rotan ompelin tekoturkiksesta, sisälle kiinnitin paljon lyijypainoja. Häntä on pianovaijeria, vanua ja sukkahousua, jonka päällystin revultexilla. Varpaat taivutin rautalangasta, päällystin sukkahousulla ja sivelin revultexilla. Myös korvissa on sisäpuolella kerros revultexia.

Turkista kynin vähän epätasaisemmaksi saksilla ja karhensin varovasti kuumailmaa puhaltamalla. Vatsapuolen maalasin nahkaspraymaalilla.

Viuhka:

Viuhkaa varten värjäsin silkkiä ja testailin paljon.

Puunamio:

Veistin lepästä puisen afrikkalaisen naamion. Veistäminen on raskasta, mutta hauskaa ja niin konkreettista puuha! Parran ja tukan tein puretusta hamppuköydestä.

Teatteripuukko:

Puukon varren veistin ensin sisältä ontoksi ja sahasin sen sitten muotoonsa (koska toisinpäin tehdessä muotoonsahattu varsi on vaikea kiinnittää veiston ajaksi tukavasti). Terä on alumiinia. Mekanismin ymmärtää parhaiten katsomalla kuvaa.

Ruoska:

Punotun ruoskan kädensijan sisällä on puukeppi johon on kiinnitetty sisällä kulkeva nahansuikale. Suikaleen ympärille liimattiin niin paljon pienempiä suikaleita, että ruoskan muodon saattoi veistää näkyviin. Punonta tapahtui 8 nahkasuirolla ja viimeistely koristenauloilla.

Sämpylät:

Vaahtomuovisämpylat. Päällä sukkahousua ja revultexia, sisällä nahanpalasta maalattu kinkku, revultex-juustoa, kuitukangas-salaattia ja printattuja kurkkuviipaleita.

Lisäksi kokeilin sulkien värjäämistä (kattilassa kangasväreillä, kuivata puhaltimella heti kuiviksi yksitellen) ja akryylilevyn työstöä.


Yle

Ylellä pääsin mukaan tekemään Buu-klubbenin joulukalenteria. Tämä pahvitalo oli jo rakennettu aikaisemmin, mutta laitoimme valot, verhot, pikkutavarat ja lumetimme koko komeuden. Mahtavaa kun sain olla mukana kuvauksissa, se on todella niin oma juttunsa.

Kuvan ottanut Riikka Kytönen

Toinen isompi projekti, jossa olin mukana oli tänä keväänä Buu-klubbenissa alkava Hittehatt-sarja. Todella hyvä kokemus, kun olin mukana koko yhden kuvausjakson ajan, siitä asti kun saimme tarpeistolistan, siihen kun purimemme studion. Tämä ohjelma alkaa pyöriä maaliskuussa Fem-kanavalla, sieltä näette enemmän Hittehattin maailmaa.

Tässä Unelmien koulukuva-jaksossa olin mukana myös. Varsin hauskaa tarpeistoa pääsi tekemään!

Revultex-kukkakaali

Teimme yhdet kokeilut revultexista, siis ammoniakkia sisältävälsä luonnonkumista.

Mallina minulla oli kukkakaali. Sen vaikean muodon takia piirsin ensin kaaliin viivat, joilla jaoin sen neljään osaan. Viivat menivät aina korkeimpia kohtia myöten päästävyyden takia.

Leikkasin solumuovista palat, joilla rajasin näkyviin aina vain yhden neljänneksen kaalista ja päällystin sen osan viidellä kerroksella kipsiharsoa. Kuivumisen jälkeen poistin seinämät ja eristin kipsin. Etenin koko kaalin ympäri näin tehden aina vain yhden osan ja eristäen ne kovalla vaahdolla ja fairylla.

Seuraavana päivänä avasin muotin, mikä oli todella vaikeaa! Kaali oli tarttunut kunnolla kiinni kipsiin.

Jotenkin se kuitenkin onnistui ja vuolin täyttöaukon kaalin pohjaan. Palat sidottiin yhteen kuminauhalla ja laitettiin hetkeksi kuumailmapuhaltimien eteen täyttöaukko puhaltimiin päin. Lämmin kipsi imaisee revultexin kiinni itseesä.

Muotin lämmittyä sisältä, täytettiin se ruiskuttamalla revultexia sisään. Aukkoon laitettiin tulpaksi foliomytty. Muista hengityssuoja ja hanskat!

Seutaavana päivänä tulppa otettiin pois ja muottia hölskyteltiin ylösalaisin jotta kaikki juokseva revultex valuisi sieltä pois. Sen jälkeen muotti jätettiin jälleen kuivumaan, nyt ylösalaisin ja ilman tulppaa.

Sitä seuraavana päivänä muotin saattoi avata. Täyttöaukosta ruiskutettiin sisään pieni määrä kipsijauhetta ja muotin osien irroittaminen toisistaa onnistui puukolla. Sisältä paljastui ontto kuminen kukkakaali, joka vaati enää vain saksilla saumojen siistimistä ja maalaamista.

Kattaus kahdelle

Suunnittelimme ja toteutimme tekoruokakokonaisuudan aiheesta Kattaus kahdelle. Minä päätin valmistaa myöhäisen lounasaterian ulkosalla, johon kuulu kanasalaatti, patonkia ja marjajäädyke.

Aloitin kokeilut jäädykkeestä. Tässä on erilaisia versioita siitä mitä saa kun sekoittaa toisiinsa akryylimassaa, paperijauhoja, vettä, kipsijauhoa, finndispiä ja akryyliväriä.

'
Näistä aineista todellakin syntyi jäädyke. Koristeena on pari uudelleen maalattua revultex-vadelmaa toisen vuosikurssin opiskelijalta sekä valmis tekolehti.

Salaatin lehdet tein kreppipaperista. Taustapuolelle pursotin kuumaliimasta lehtiruotoja. Kreppipaperin reunoja saa hyvin venyteltyä, joilloin  ne käpristyvät samoin kuin salaatilehdet. Lehdet maalasin akryylimaalilla käsin.

Muutamia kokeilija lehdistä: käsi-, silkki- ja kreppipaperia.

 

Kanapalat ja feta ovat finnfoamia, karhean pinnan sai tehtyä käsisahalla. Sipulin tein pahvista. Kostutin pahvin ja pingotin sen kuivumaan pyöreän lasipurkin ympärille (tosin kuvassa vasta kokeilu, myöhemmin tajusin ettei tummempi pinta ole tuossa kohtaa suiroa vaan sivulla). Kaikki maalattu taas arkyyleillä.

Valmis salaatti

Patongin tein urateenista, päähän liimasin palan epäsäännällisestä käsinpuristetusta urateenista. Paperoin pinnan ja levitin päälle paperijauhosta ja puuliimasta sekoitettua tahnaa. Maalasin akryylimaaleilla ja jauhoksi liimasin puupölyä.

Koko kattaus

Kuolinnaamio

Opettelimme ottamaan kuolinnaamion, jota tarvitaan erityisesti naamioden tekoon. Sen päälle on helppo muotoilla plastoliinista naamio ja varmistaa, että silmät, nenä ja suu tulevat oikeille kohdille oikean kokoisina.

Ensin etsitään sopiva istumapaikka, jossa malli pystyy mukavasti olemaan noin puoli tuntia ja jossa kasvot ovat hyvässä kulmassa. Malli suojaa hiuksensa esim. uimalakilla, rasvaa huolella ihonsa ja kulmakarvat ja silmäripset (estää niitä tarttumasta mukaan työhön). Korviin laitetaan puolikkaat korvatulpat, jotta alginaatti ei valuisi sisään. Pään ympärille rakennetaa suojus. Me teimme sen solumuovista ja pyyhkeestä. Tee myös pesä vaikkapa korista ja patjanpaloista, johon naamion voi laskea irroittamisen jälkeen.

Ensin laitetaan nenän ympärille alginaatti. Alginaatti on muottiainetta, jota varsinkin hammaslääkärit käyttävät hammasmuoteissa. Jauhe sekoitetaan oikeassa suhteessa veteen, minkä jälkeen se jähmettyy hyvin nopeasti. Nenän ympärille on mallin hyvä laittaa itse alginaatti, jotta hän voi helposti itse varmistaa että sieraimiin jää kunnon ilmakäytävä.

Tämän jälkeen malli käy ennelta varatulle paikalle ja kasvot peitetaan kokonaan alginaatilla, myös korvien takaa. Muista varoa sitä nenää!

Alginaatti jähmettyy nopeasti, joten tässä täytyy olla nopea.

Alginaatin päälle laitetaan viisi kerrosta kipsiharsoja, jotka tukevat pään muotoa. Nenän kanssa täytyy jälleen olla huolellinen. Kipsin kuivumisessa kestää, mikä voi olla mallille tukalaa, joten tee paksua kipsiä lämpimään veteen nopeuttaaksesi kuivumista. Naamion voi poistaa kun kipsiin ei jää enää kynnenjälkiä. Muottiin puhaltaminen helpottaa irtoamista.

Pesässä olevaan muottiin voi valaa kipsiä, kunhan ensin eristää fairylla kipsikohdat. Korviin nostetaan ensin kerros , minkä jälkeen ne voi tukea sideharson avulla. Naamioista olisi hyvä saada melko korkea ja oikean mallinen.

Kipsin kuivuttua päällimmäinen sideharso kerros poistetaan nostamalla ylöspäin ja alginaatti kuoritaan valmiin kuolinnaamion päältä.

Todennäköisesti naamassa on erilaisia ilmakuplia, ne on helppo poistaa veitsellä ja hiomapaperilla.

Teimme alginaatilla myös kokeiluja, tässä kuvasarja käsimuoteista.

Ja tässä korvasta: